Pompeji

11. Naiset liike-elämässä

Pompejin liike-elämässä naiset näkyivät ja kuuluivat, sillä he eivät eläneet elämäänsä kotiin suljettuina. Naisten elämään Pompejissa voi perehtyä arkeologisen materiaalin kautta sekä seinäkirjoitusten ja vaalimainosten avulla. Naiset kävivät Forumilla, toimivat kunnallispolitiikassa ja kävivät kauppaa. He toimivat useissa ammateissa ja toimialoilla aina rakennusteollisuudesta prostituoituihin. Naisten vahva asema roomalaisessa yhteiskunnassa perustui osaltaan taloudelliseen itsenäisyyteen, koska itsenäinen nainen saattoi valitsemansa bulvaanin (tutor) välityksellä toimia samoin kuin miehetkin.

Oppineita naisia

Antiikin kirjallisuudessa on yllättävän paljon mainintoja oppineista naisista. Avioliitossaan roomalainen nainen oli oman omaisuutensa valvoja. Laki näet määräsi, ettei aviomiehellä ollut oikeutta hoitaa vaimon omaisuutta Italiassa. Aviomies ei saanut myöskään kiinnittää vaimonsa omaisuutta edes tämän luvalla. Hautapiirtokirjoitukset puolestaan paljastavat viisaita, oppineita naisia, jotka ottivat haltuunsa perheen liiketoimet aviomiehen kuoltua. Naiset toimivat erityisesti pikkukaupungeissa aktiivisesti ammattiyhdistyksissä (collegium), suojelijoina ja lahjoittajina.

Kauppiaitten ja käsityöläisten puolisot

Kauppiaitten ja käsityöläisten vaimot työskentelivät usein miestensä rinnalla. He mahdollisesti hoitivat myyntityötä ja kaupan rahaliikenteen. Lähteissä onkin runsaasti mainintoja naisista käsityöammateissa ja torimyyjinä. Roomalainen laki ei erotellut mies- tai naiskauppiaita. Arvostus riippui lähinnä kaupan laajuudesta ja menestyksestä. Pienet liikkeet olivat, kuten nykyäänkin perheyrityksiä, joissa koko perhe ja suku toimivat yhdessä.

Lainsäädäntö sekä roomalaiset kirjailijat määrittelivät hyvämaineiset ja huonomaineiset ammatit. Hyvämaineisia naisten ammatteja olivat perinteinen kutomatyö sekä imettäjän, kätilön ja lääkärin ammatit. Näyttelijät, tanssijat, viihdyttäjät, kapakoitsijat, tarjoilijat ja prostituoidut olivat huonomaineisia ammatteja naisillekin. Lakiteksteissä mainitaan seuraavia naisten aloja: tekstiilien valmistus, maataloustyöt, kampaaminen sekä muut henkilökohtaiset palvelut ja käsityöt. Lisäksi tekstit mainitsevat ruuan valmistuksen ja tarjoilun

Pompejin tunnettuja liikenaisia

Pompejista tunnetaan naisia, jotka osallistuivat aktiivisesti tekstiilituotantoon ja –kauppaan, lainasivat rahaa, työskentelivät majataloissa ja katubaareissa, toimivat panttilainaajina ja myyjinä. Julkisiin huutokauppoihin he osallistuivat ilman holhoajaa ja osallistuivat omaisuutensa hoitoon itsenäisesti.

Kaupungin kuuluisin liikenainen oli luultavasi Eumachia, Lucius Eumachiuksen tytär. Hän piti hallussaan kaupungin huomattavimmalle naiselle kuuluvaa Venuksen papittaren kunniavirkaa. Eumachia oli rakennuttanut Forumille suuren julkisen kaupparakennuksen Eumachian talon. Eumachian mies oli omistanut erityisesti lampaankasvatukseen sopivia maa-alueita, jotka Eumachia peri puolisonsa kuoltua.

Julia Felix omisti suuren talon, joka käsitti kokonaisen korttelin lähellä amfiteatteria. Hän antoi remontoida koko kiinteistön vuoden 62 maanjärjestyksen jälkeen uskoen talouselämän vilkastuvan uudelleen. Julia Felix rakennutti taloon esimerkiksi yksityisen kylpylän, jota hän mainosti ja markkinoi näkyvästi kaupunkilaisille. Talon kaikki huoneet oli koristeltu upeasti, lähinnä erilaisilla kuvauksilla jokapäiväisestä elämästä kaupungissa.

  • Sapfo
  • Eumachia