Pompeji

4. Rahoitusala

Kun kaupunkilainen tai matkamies halusi tehdä ostoksia kauppatorilla ja kadunvarsimyymälässä sekä pysähtyä lasilliselle viiniä katubaarissa, hän tarvitsi rahaa ostoksiinsa. Arkielämä kaupungissa ei sujunut ilman rahaa tai vaihdettavaksi kelpaavaa tavaraa mahdollisesti palvelusta. Rahanvaihtajat ja pankkiirit huolehtivat kaupunkilaisten käteisentarpeesta ja veronkerääjät puolestaan varmistivat, että velat eivät jääneet hoitamatta.

Rahanvaihtajat ja pankkiirit

Rahanvaihtajien ammattikunta vaihtoi rahaa kaupungin keskustan myyntikojuissa lähellä forumia, sillä roomalaisten tuntemassa maailmassa monet kaupungit käyttivät myös omia rahojaan.

Kaupungin tunnetuin huutokauppameklari oli L. Caecilius Iucundus, joka takasi kauppatavaran myyjälle ostajalta puuttuvan kauppasumman. Hänen palkkionsa vaihteli prosentista neljään riippuen kauppahinnasta ja kauppatavarasta.

Lisäksi rahoitusta tarjosivat varhaisen pankkijärjestelmän tapaan sukulaiset, ystävät, vapautetun tai orjan patronus sekä esimerkiksi toiset klientit. Kaupungissa merkittävät ja vaikutusvaltaiset suvut toimivat myös luottolaitoksina pankkien tapaan. Näin suvut, ystävät ja tuttavat muodostivat verkostoja, jotka perustuivat ehdottomaan luottamukseen.

Veronkerääjät

Velkojan ammattia harjoittivat kaupungin liike-elämän pyörteissä veronkerääjät, jotka perivät maksuvelvolliselta perittävän summan lisäkorkoineen.

  • Raha
  • Lipas
  • Seinämaalaus