Pompeji

7. Pompejin kultainen vuosisata

Pompeji näyttää selvinneen toisesta puunilaissodasta ilman vahinkoja. Cannaen verisen taistelun jälkeen vuonna 216 eKr. Hannibal pyrki saamaan puolelleen Etelä-Italian kaupunkeja ja erityisesti rannikkokaupunkeja avatakseen meritien Afrikan ja Italian välille. Sodan kuluessa monet kaupungit kuten Capua menivät Hannibalin puolelle ja joutuivat myöhemmin kokemaan roomalaisten rankaisutoimet. Pompeji ei kapinoinut Roomaa vastaan ja se myös säästyi Hannibalin hävitystöiltä.

Sodan jälkeinen tilanne avasi uusia mahdollisuuksia Pompejille ja muille rannikkokaupungeille. Campanian merkittävin kaupunki Capua oli lyöty. Hannibalin hävittämä Nuceria rakennettiin uudelleen ja Pompeji toimi sen satamakaupunkina. Toisen puunilaissodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömällä tavalla. Hävitetyistä kaupungeista virtasi asukkaita myös Pompejiin. Kaupungin ympärillä asuneet pienviljelijät alkoivat muuttaa kaupunkiin. Tämä johtui siitä, että maatiloista tehtiin orjatyövoimalla toimivia suurtiloja eivätkä pienviljelijät pystyneet kilpailemaan niiden kanssa. Kolmas syy väliluvun kasvuun oli merenkulun ja kaupan vilkastuminen. Pompejin satama oli jälleen merkittävä paikallisen ja kansainvälisen kaupan keskus. Kaupungin satamassa poikkesi aluksia jotka olivat matkalla Italiasta, Espanjasta tai Kreikasta. Campanian yläluokka rikastui erityisesti viinin ja oliiviöljyn kaupalla. Tästä ovat todisteena amforat ja sinetit, joita on löydetty Galliasta ja Espanjasta saakka. Vaurastuminen näkyy myös Pompejin kaupunkikuvassa, kun vuoden 100 eKr. paikkeilla kaupunkiin kohosi lukuisia monumentaalisia rakennuksia sekä suuria yksityistaloja.

Samnilaiskaudella Pompejin forum sai monumentaalisen ilmeen kun sen päätyyn rakennettiin Juppiterin temppeli ja lounaiskulmaan kohosi hallinnollisen elämän keskus basilika. Aukio kivettiin ja sen itä- ja etelä-reunalle kohosi pylväskäytävät. Kulttuurirakennukset kuten teatteri ja palaestra sijoitettiin omaksi kokonaisuudekseen etäälle keskustasta. Samalla alueella sijaitsivat myös yksityiset, vain kultin jäsenille avoimet Isiksen ja Asklepioksen temppelit. Kaupungin ensimmäinen julkinen kylpylä uusittiin vastaamaan hellenistisiä ihanteita.

  • Pylväikkö
  • Astia