Pompeji

10. Pompejin viimeiset vuodet

Helmikuussa vuonna 62 jKr. Campaniassa sattui tuhoisa maanjäristys, joka vaurioitti ennen kaikkea Pompejia ja Herculaneumia. Meillä ei vielä ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä Pompejissa tapahtui maanjäristyksen jälkeen ja mitä kaikkea oli ehditty korjata ennen kuin vuoden 79 tulivuorenpurkaus hautasi kaiken alleen. Pompejissa oli ilmeisesti ollut muitakin maanjäristyksiä, viimeisin vain pari kuukautta ennen Vesuviuksen purkausta.

Maanjäristyksen jälkeen kaupungissa näyttää tapahtuneen sosiaalinen muutos, kun vapautetut orjat nousivat merkittäviksi yrittäjiksi ja kauppiaiksi. Tätä muutosta on perinteisesti selitetty sillä, että vapautetut orjat ottivat vallan vanhoilta suvuilta, jotka eivät pystyneet korjaamaan järistyksen jälkeistä tuhoa. Muutos näyttää kuitenkin olleen ajalle tyypillinen ilmiö ja se on tunnistettavissa myös muista roomalaisista kaupungeista.

On esitetty paljon erilaisia arvioita siitä, mitä oli korjattu ja mitä ei ja mihin kaupunkilaiset ylipäätään keskittivät voimavarojaan. Näyttää siltä, että Roomasta ei saatu merkittävää apua. Eniten kunnostustyötä oli tehty kauppojen, työpajojen ja asuintalojen osalta. Vastakohtana kunnostetuille yksityistaloille monien julkisten rakennusten kunnostus oli edelleen kesken ja vain muutama niistä oli otettu taas täyteen käyttöön. Monien temppelien korjaustyöt olivat vielä kesken tai niitä ei ollut vielä edes aloitettu. Isiksen temppeli oli korjattu yksityisellä rahoituksella ja amfiteatteri oli saatu käyttökuntoon. Suuri teatteri ja odeion olivat käyttökelvottomia ja teatterin takana sijainnut palestra oli muutettu gladiaattorien asuintiloiksi. Forumin ja Stabiaen kylpylät olivat toimintakunnossa, vaikka kaupunkiin johtaneen akveduktin kunnostamiseen ei ollut ryhdytty. Kaupungin keskustana toiminut forum oli rauniona ja päivittäisen elämän painopiste näyttäisi siirtyneen pääkatujen varsille. Joka tapauksessa näyttää siltä, että kaupungin poliittinen elämä jatkui vilkkaana, mitä osoittavat monet vaalimainokset talojen seinillä. Kaupungin väkilukua on vaikea määritellä, mutta on arvioitu, että asukkaita olisi ollut 8 000-12 000 ja että ympäröivällä alueella olisi asunut noin 24 000-28 000 henkeä.

Ongelmista huolimatta on nähtävissä että Pompejissa elettiin tavallista elämää. Kun mietitään sitä, mitä oli korjattu ja mitä ei, on muistettava että aikakauden ja elämän vaatimukset muuttuivat koko ajan. On katsottava mikä ihmisiä todella kiinnosti ja mihin he käyttivät aikaa ja rahaa. Eri kaupunkien yleisenä kehityspiirteenä oli, että Augustuksen kauden alun jälkeen hänen kulttinsa ja valtioideologia jäivät taka-alalle. Keisarin kunnioittamisesta tuli rutiinia, varakkaat kaupungit jatkoivat temppeleiden rakentamista hallitsijoille, mutta ne sijoitettiin seremoniallisiin paikkoihin sivuun arkisen elämän keskuksista. Ihmiset keskittyivät nauttimaan elämästä. Tähän kuuluivat talot, joiden koristamiseen ja sisustamiseen käytettiin aikaa ja rahaa, näytökset areenalla ja teatterissa ja suureellisesti koristellut kylpylät, joista tuli vapaa-ajan elämän keskuksia. Tämä kehityskulku oli nähtävissä myös Pompejissa.

  • Amfiteatterin mellakka
  • reliefi