Pompeji

4. Kirjallisuus

Antiikin kirjallisuus tuli pompejilaiselle jossain määrin tutuksi jo koulussa. Esimerkiksi Augustuksen ajan suurimman kirjailijan Vergiliuksen kirjoittama Aeneis, jota voidaan pitää roomalaisten kansalliseepoksena, oli tärkeimpiä kouluissa opeteltuja teoksia. Teattereissa järjestetyt näytelmät ja musiikkiesitykset lisäsivät osaltaan kaupunkilaisten tietoa ajan kirjallisuudesta. Tämän lisäksi julkisissa ja yksityisissä kirjastoissa oli luettavissa antiikin kirjailijoiden teoksia. Esimerkiksi Herculaneumin kaupungin lähellä sijainneen ns. Papyrusten huvilan kirjasto sisälsi tuhansia teoksia, joista suurin osa oli luonteeltaan filosofisia.

Pompejin kaupungin rakennusten ulkoseiniin tehdyt raapustukset eli graffitot kertovat oman tarinansa kaupunkilaisten kirjallisuuden harrastamisesta. Raapustuksissa lainatuin kirjailija oli Vergilius, mutta myös muiden kuten Catulluksen, Ciceron, Enniuksen ja Ovidiuksen sanoja ikuistettiin seiniin. Cicerolla oli Pompejissa myös oma huvila ja hänen teoksiaan opiskeltiin myös kouluissa. Yllättäen Horatiuksen teoksiin liittyvät graffitot puuttuvat kaupungista kokonaan, vaikka hänen lyriikkansa oli usein seinämaalausten kuva-aiheiden innoittajana. Yleisesti seinämaalauksissa kuvattiin usein erityisesti Homeroksen ja Vergiliuksen teoksissa kuvattuja mytologisia kohtauksia.

Seinäraapustuksissa on säilynyt myös pompejilaisten omia runomittaisia kirjoituksia, jotka kertovat kaupunkilaisten hyvästä runotaidosta. Kirjoitusten avulla on myös tunnistettu kolme kaupungin omaa runoilijaa, jotka ikuistivat tuotoksensa kaupungin seiniin.

Joku kaupunkilainen kertoi tuntemuksistaan tapaillen Catulluksen runojen maailmaa: Nihil durare potest tempore perpetuo, cum bene sol nituit, redditur oceano, decrescit Phoebe, quae modo plena fuit.  Venerum feritas saepe fit aura levis. Suomeksi: Mikään ei kestä ikuisesti, juuri kun aurinko loisti kauniisti, se palaa meren syliin. Kuu, joka juuri oli täysi, alkaa pienentyä. Siten myös intohimoinen rakkaus usein muuttuu vaisuksi henkäykseksi.

Kreikkalaisen kulttuurin puolelta luetuimmat teokset olivat epäilemättä Homeroksen kuuluisat eeppiset runoelmat Ilias ja Odysseia. Eräistä pompejilaisista taloista löytyy myös muotokuvia kreikkalaisista runoilijoista ja filosofeista, kuten esimerkiksi runoilija Menandrosta esittävä seinämaalaus niin sanotusta Menandroksen talosta. Seinämaalaukset jäljittelivät usein myös mytologisia kohtauksia Homeroksen ja Vergiliuksen sekä muiden antiikin kirjallisuuden teoksista. Tämä ei välttämättä kerro talon asukkaiden kirjallisesta tietoudesta, sillä maalarit hyödynsivät maalausten malleina käytössään olleita pieniä kuvakirjoja.

  • Runoilija
  • Menandros
  • Akhilleus
  • Europa