Pompeji

2. Koulutus

Antiikin maailman luku- ja kirjoitustaidon yleisyyttä on vaikea arvioida. Todennäköisesti enemmistö väestöstä tuskin osasi lukea tai kirjoittaa sujuvasti. Tähän vaikutti muun muassa se että kirjoitusmateriaalit ja välineet olivat kalliita eikä lasten kouluttaminen ollut järjestelmällistä. Arvellaan että myöhäistasavallan ja keisariajan alussa miehistä noin 20–30%  ja naisista vain alle 10% osasi lukea ja kirjoittaa. Kaupungissa luku- ja kirjoitustaito oli huomattavasti yleisempää maaseutuun verrattuna. Pompejin rakennusten ulkoseinissä säilyneet graffitot kuitenkin paljastavat, ettei luku- ja kirjoitustaito rajoittunut pelkästään ylhäisöön, sillä esimerkiksi gladiaattoriesitysten ja vaalimainosten viestit olivat kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja.

Kirjoitustaito opittiin joko perheen piirissä vapautetun orjan ohjauksessa tai käymällä julkista koulua, jossa opettaja pientä korvausta vastaan opetti oppilaitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Myös ammattikirjurit toimivat opettajina. Hyvin usein Kreikasta tuodut orjat toimivat opettajina, sillä kreikkalaiset olivat Rooman kansalaisia oppineempia. Pompejista tunnetaan nimeltä yksi opettaja, Julius Helenus, joka toimi ylhäisen perheen kotiopettajana.

Varsinaisia koulurakennuksia ei ollut, vaan opetus tapahtui ulkona tavallisesti julkisten rakennusten pylväskäytävien suojassa. Pompejissa tiedetään varmuudella julkisia kouluja ja ainakin yksi yksityinen koulu. Toinen julkisista kouluista kokoontui forumin pylväskäytävässä ja toinen koulu sijoittui kaupungin itälaidalle palestran pylväskäytävään. Seinämaalaukset ja graffitot kertovat koulujen arjesta kuten fyysisestä kurituksesta, joka oli antiikin ajan kouluissa varsin yleistä. Myös kirjoitusvälineitä, papyrusrullia ja muistivihkoina toimineita vahalla päällystettyjä puutauluja kuvattiin seinämaalauksissa, mikä osaltaan kertoo kirjoitustaidon saamasta arvostuksesta.

  • Runoilija
  • Kirjoitusvälineet
  • Opettaja