Pompeji

10. Domus

Domus-nimitys merkitsee sekä kotitaloutta että yksityistä asuinrakennusta. Domuksen kehitys tunnetaan erityisen hyvin Etelä-Italian Campanian maakunnasta, jossa sijaitsevat Vesuviuksen purkauksen alle vuonna 79 jKr. jääneet kaupungit Pompeji ja Herculaneum. Koska Rooman kaupungissa on säilynyt vain hyvin vähän yksityisiä asumuksia, Napolinlahden alueen jäänteet edustavat fyysistä todistusaineistoa roomalaisen talon kehityksestä. Asumisesta Roomassa kertovat lähinnä kirjalliset lähteet, joista tärkeimpänä pidetään keisari Augustuksen aikana kirjoittanutta arkkitehti-kirjailijaa Vitruviusta. Roomalaisen yksityisasumisen tutkimus onkin yksinkertaistettuna pyrkimystä yhdistää Vitruviukselta saatu kirjallinen tieto pompejilaisten talojen kertomaan todistusaineistoon.

Domus-nimityksen ohella erityisesti Italian alueella esiintyvästä talotyypistä käytetään myös nimitystä atrium-talo. Atrium-sana viittaa keskushalliin, joka onkin tälle talotyypille ominainen rakenne. Domus-nimitystä käytetään yksityisistä kaupunkitaloista, joskin on hyvä muistaa, että roomalaisten käsitys yksityisyydestä oli varsin erilainen kuin nykypäivänä. Roomalaisen kaupunkitalon monet funktiot olivat sellaisia, joita me saattaisimme pitää melko julkisina. Domus oli isännän toimisto ja tärkeä sosiaalisen elämän näyttämö. Yksityisyyttä ja lepoa vastapainona kaupunkielämän kiireelle tarjosi varakkaan roomalaisen maaseutuasumus tai huvila, villa. Domusta myöhäisempi kaupunkitalon malli oli puolestaan kerrostalo, insula, joka poikkesi suuresti atriumtalon rakenteesta.

Pompejilaisen domuksen kehityksestä on esitetty lukuisia tutkimuksia ja tulkintoja. Perinteisen atrium-talon voisi määritellä seuraavasti: korttelin keskellä, muista rakennuksista väliseinällä erotettu, ulospäin karun ja suljetun näköinen yksi- tai kaksikerroksinen rakennus, joka valaistaan lähestulkoon kokonaan sisäpuolelta, ts. siinä ei ole juurikaan suuria ikkunoita tai ulko-oven ohella muita aukkoja kadulle. Pääsisäänkäynti on edestä, suoraan kadulta. Sisäänkäynnin sivuilla on usein itsenäisiä kaupallisia tiloja. Pompejista tunnetaan useita atriumtaloja, arviot vaihtelevat 200 ja 400 välillä. Selvää siis on, että vaihtelua eri talojen arkkitehtuurissa on runsaasti. Talojen koot ja rakennusajankohdat vaihtelevat ja taloissa on selkeästi nähtävissä muutoksia. Vaikka kaikissa pompejilaisissa atriumtalossa on tälle talotyypille ominaisia piirteitä, ei yksikään ole täydellinen esimerkki Vitruviuksen atrium-talo-ideaalista.

  • Yö
  • Faunin talo
  • Faunin talo