Pompeji

7. Apollo ja Asklepios

Apollo oli niin kreikkalaisille kuin roomalaisille auringonjumala. Hän suojeli taiteita ja kulttuuria sekä hallitsi parannustaidon. Apollo kuvattiin kauniina miehenä, jolla oli pitkät mustat hiukset ja nuoliviini (eli nuolikotelo). Nuolillaan Apollo pystyi sekä haavoittamaan että parantamaan.

Apollon kultti on yksi Pompejin vanhimpia kultteja. Näyttääkin siltä, että kreikkalaiset siirtolaiset olivat tuoneet kultin kaupunkiin jo arkaaisella ajalla. Apollon temppelin varhaisimmat säilyneet rakenteet ajoittuvat 100-luvun eKr. puoliväliin, mutta roomalaisajalla temppelialuetta laajennettiin ja siitä tuli entistä suurempi ja koristeellisempi. Keisari Augustus otti Apollon omaksi henkilökohtaiseksi suojelusjumalakseen, mikä teki kultista hyvin suositun keisariajalla. 

Asklepios oli toinen kreikkalaisten myötä kaupunkiin tullut jumaluus. Hän oli Apollon poika ja lääkintätaidon jumaluus, joka esiintyi usein muiden terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien ja sairauksia karkottavien jumaluuksien kanssa. Pompejin teatterin läheisyydestä on pieni Asklepiokselle pyhitetty temppeli, jonka kaivauksissa on löydetty kirurgin työvälineitä sisältävä laatikko.

  • Apollon patsas
  • Apollo
  • Asklepios