Pompeji

8. Bacchus

Viininjumala Bacchus (kr. Dionysos) tuli Roomaan idästä ja saavutti nopeasti suuren suosion leviten kaikkiin kansankerroksiin senaattoreista orjiin. Kultin näkyvin elementti oli jumalan kunniaksi järjestetyt Bacchanalia-juhlat, johon kuului viininjuonti ja riehakas tanssi. Näiden koettiin rikkovan hyväksyttyjä sosiaalisen käyttäytymisen pelisääntöjä, minkä vuoksi senaatti kielsi juhlien viettämisen vuonna 186 eKr. Määräys koski koko Italian niemimaata, ja järjestelmällisiä ratsioita pidettiin kulttiharjoituksen kitkemiseksi. Kielto ei kuitenkaan estänyt kultin leviämistä. Pompejiin Bacchuksen kultti saapui jo 100-luvulla eKr. ja se säilytti suosionsa aina kaupungin viimeisiin päiviin asti. Marcus Lucretiuksen talon ruokasalin seinämaalauskoristelu kuvaa kohtauksia Bacchuksen mytologiasta. Yhtenäisenä kuvaohjelmana ruokasalin seinämaalauskoristelu on kaupungissa ainutlaatuinen. 

Pompejin luoteispuolella kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsee maalauskoristelultaan kuuluisa Mysteerien huvila. Yhdessä sen lukuisista huoneista on Bacchuksen kulttimenoja kuvaavia seinämaalauksia. Maalauksia on aikojen saatossa tulkittu monin eri tavoin. Ensimmäisen tulkinnan mukaan maalaukset kertovat Bacchuksen myytin tapahtumista. Toisen tulkinnan mukaan kuvissa esitetään tehtäväänsä valmistautuva Bacchuksen papitar. Kolmannen tulkinnan mukaan maalaukset kuvaavat nuoren naisen matkaa avioliittoon. Bacchuksen kultti näyttää olleen erityisesti naisten suosiossa.

Koska Bacchuksen kultti oli ns. mysteerikultti, sen sisältö paljastettiin vain kulttiin vihityille henkilöille, minkä vuoksi Mysteerien huvilan seinämaalausten sisältö jääneekin nykytutkijoille ikuiseksi arvoitukseksi.

  • Triumfi
  • Hermi
  • Mysteerien huvila
  • Kultti