Pompeji

3. Keisarikultti

Vaikka monissa Rooman valtakunnan osissa hallitsijan palvominen jumaluutena oli hyvin tavallista, ei se sopinut perinteiseen roomalaiseen ajattelutapaan. Tasavallan aikana roomalaiset eivät myöntäneet jumalallista asemaa kenellekään elävälle henkilölle. Julius Caesar oli ensimmäinen, joka kuoltuaan nostettiin jumalien joukkoon ja hänelle rakennettiin temppeleitä varsinkin valtakunnan itäisissä osissa. Keisarikultti oli vahvasti valtiomahtiin sidoksissa oleva kultti, jossa kansalaiset suorittivat uhreja keisariperheen suojelushengille osoituksena omasta uskollisuudestaan keisaria ja valtakuntaa kohtaa. 

Augustuksen Genius

Pompejin forumin läheisyydessä sijaitsi Augustuksen suojelushengen (genius) temppeli. Temppelin rakennutti Mamia, joka toimi kultin papittarena Pompejissa. Hänellä on täytynyt olla hyvät suhteet keisarin hoviin, sillä keisarin suojelushengen temppelin rakentamiseen tarvittiin aina lupa Roomasta.

Fortuna Augusta

Myöhemmin keisarit liittivät myös muita omaa valtaansa suojelevia jumaluuksia virallisen uskonnonharjoituksen piiriin. Tällainen oli esimerkiksi Fortuna Augustan eli "keisarin hyvän onnen" kultti. Pompejissa temppeli sijaitsee forumin itäreunalla ja sinne pystytettiin aina kulloinkin vallassa olleen keisarisuvun jäsenten patsaita. Kultilla oli myös oma papisto, johon kuului orjia ja vapautettuja. Vapautetut tekivät kultille lahjoituksia varojensa mukaan ja huolehtivat siitä, että uuden keisarin patsas pystytettiin temppeliin mahdollisimman pian vallan vaihtumisen jälkeen.

Concordia Augusta

Pompejilaiset olivat innokkaita keisarin kannattajia ja tästä lisätodisteena on forumin itälaidalle kohonnut varakkaan matronan Eumachian rakennuttama rakennus, joka oli pyhitetty keisariperheen harmonialle (Concordia Augusta) ja perinteiden kunnioittamiselle (Pietas). Rakennusta on saatettu käyttää jonkinlaisena juhla-, kokous- ja näyttelytilana Pompejin keskustorin läheisyydessä.

  • Augustus
  • Eumachia